Tän viikon suurin piristys surkeaan syksyyn on mun ihana pieni 5-vuotias ystävä. Sain vaaleanpunasen gerberan ja kirjekuorellisen ihania prinsessapiirrustuksia. Mun sydän sulaa ku toinen kertoo, että: "Sini on mun vanhin kaveri, se on melkein aikuinen ja mun paras aikuinen kaveri" ♥
Muutenhan tää syksy on ihan tyhmää harmautta. Lehdetkää ei oo enää keltasiaoranssejapunasia vaan ruskeita. Sataa sataa ropisee ja mä hautaudun mieluiten villasukat jalassa viltin alle lukemaan Flickan som lekte med elden:iä. Tää viikko on ollu aika omalla tavallaa vauhdikas, mut onneks rauhottunu ja muuttunu paremmaks loppua kohden. Tiistaina sain kuulla epämieluisan päätöksen liittyen tulevaisuuteen, enkä voi tehä asialle juuri mitään. Se vähän jännittääki, mut ehkä mä selviin siitäki.
Muutenhan tää syksy on ihan tyhmää harmautta. Lehdetkää ei oo enää keltasiaoranssejapunasia vaan ruskeita. Sataa sataa ropisee ja mä hautaudun mieluiten villasukat jalassa viltin alle lukemaan Flickan som lekte med elden:iä. Tää viikko on ollu aika omalla tavallaa vauhdikas, mut onneks rauhottunu ja muuttunu paremmaks loppua kohden. Tiistaina sain kuulla epämieluisan päätöksen liittyen tulevaisuuteen, enkä voi tehä asialle juuri mitään. Se vähän jännittääki, mut ehkä mä selviin siitäki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti