ei auta itku eikä huutokaan

 Aika on mennyt lähinnä Islan kanssa. Sillä on pian ikää jo 9 viikkoa! Nää kuvat on otettu viime viikolla, mutta yllättäen en oo saanut aikaseks avata konetta saati Bloggeria. Nyt sain kuitenki laitettua nää tänne teidänkin nähtäväks. Haluisin ottaa Islasta paljon kuvia, kun se on vielä niin pikkuinen! Siinä on vaan oma hommansa saada se istumaan paikallaan, kun vauhtia riittäis vaikka muille jakaa!

Mulla on tän blogin kanssa pieni kriisi. Tai ei se oikeestaan blogin "syytä" ole, vaan vika on mussa. Mul on menossa nyt ilmeisesti joku huonompi vaihe elämässä, kaikki tuntuu vaan niin mahdottomalta ja on vaikee saada aikaseks mitään tärkeitäkään asioita. Hyvä kun saan tehtyä mitään arkipäiväsiä perusjuttuja, puhumattakaan siitä, että pitäis jaksaa avata kone ja Blogger, olla valmiina kasa hienoja kuvia ja joku aihe mistä kirjottaa. Ja sitten pitäis vielä tosiaan tehdä se postaus, olla siihen tarpeeks tyytyväinen, että kehtaa edes julkasta sitä.

Ennen blogi oli mulle yks suurimmista voimavaroista, mistä sain energiaa ja iloa elämään. Jos mulla ei mitään muuta syytä ollut tehdä asioita, niin blogi oli aina olemassa. Tää on niin nimensä ansainnut, syy elää. Mut enää musta ei tunnu siltä. Tää blogi tuntuu nykyään enemmän taakalta, tai joltain pakolliselta koulutehtävältä, mikä pitää tehdä vaikkei haluaiskaan. En todellakaan tiedä, mistä tää tunne on tullut. Mut vaikka tää nyt saattaa kuulostaa tosi ankeelta, ja pelkäätte ehkä tän blogin loppumista, mutta mä en aio luovuttaa. Uskon siihen, että se into palaa vielä.

Tää huonompi vaihe elämässä ei voi kestää ikuisesti, ja kun tää loppuu, oon varma, että kiinnostus blogiakin kohtaan palaa. Siihen asti kituutellaan näillä "silloin-tällöin" postauksilla, jotka jaksan just just tehdä. Se aika mitä en oo Islan kanssa, yleensä kuluu sängyn pohjalla joko nukkuessa tai itkiessä. En jaksa nähdä oikein kavereitakaan, en jaksa olla sosiaalinen. Instaan ja snappiin laitan sillon tällöin jotain, mut en jaksa sielläkään mikään superaktiivinen olla. Toivottavasti jaksatte odottaa, että palaudun taas elävien kirjoihin... Mulla on tulossa postauksia ja videokin, mut esimerkiks sitä videota en oo jaksanut editoida, vaikka se on joku 2 viikkoa jo ollut kuvattuna. En vaan kertakaikkiaan saa aikaseks, en jaksa keskittyä, ei jaksa kiinnostaakkaan...