LONDON #2

Lontoon lomasta on jo yli kuukaus, mutta nyt saatte toisen osan Lontoo-kuvista! Aika vierähtää niin nopeesti ja on ollut ihan hirveesti kaikkea tekemistä, suunniteltavaa ja ajateltavaa tässä välissä... Siks ehkä tuntuukin, että siitä ois monta kuukautta, kun oltiin Marin kanssa Lontoossa.

Näissä kuvissa näkyy hyvin selkeesti, miten keväistä Lontoossa oikeesti oli jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Nyt huhtikuun alussa saattaa Suomessa (tai ainakin Lahdessa) jossain tosi aurinkoisessa kohdassa nähdä ihan jotain pienen pieniä kevään merkkejä... Kun taas Lontoossa mentiin jo "suomalaista toukokuuta" vastaavassa vaiheessa kevättä. Oli superihanaa, kun siellä oli jo kuukaus sitten oikeesti niin lämmin ja vihreää, koska Suomessa sen aika ei oo vieläkään...

Jos teiltä on jäänyt edellinen Lontoo-postaus lukematta, siihen pääsee tästä (klik)!

Ekassa postauksessa oltiin päästy Primrose Hillin läpi ja kohti Regent's Parkia, josta lupasin tässä postauksessa jatkaa. Päivä on torstai 2. maaliskuuta, meiän "nähtävyyspäivä".

Kun tultiin pois Primrose Hilliltä ja mentiin tien yli, tiedettiin että ennen Regent's Parkia on vielä jonkunlainen joki välissä, joka pitää ylittää. Löydettiin nopeesti pieni vanha silta, jossa pysähdyttiinki ottamaan kuvia. Oli hankalaa vaan kuvailla siinä, kun koko ajan joku käveli tai lenkkeili siitä ohi, eikä se silta tosiaan ollut kovin leveä.

Kun maltettiin jatkaa sillan yli, tajuttiin että ihan siinä sillan toisella puolella olikin jo Lontoon eläintarha! Reunimmaisessa kulma-aitauksessa oli villisikoja, jotka näki ihan hyvin ilman että tarvitsi edes maksaa sisäänpääsyä eläintarhaan. Tosin villisikojen näkeminen ei oo ehkä kuitenkaan niin kohokohta, että ihan siitä nyt viitsiskään pelkästään maksaa.

Vähän matkaa eteenpäin aidanraoista näkyi kuitenkin joku kummallinen eläin, josta oon kuullut joskus, mutten todellakaan oo koskaan nähnyt elävänä. Sain siitä pitkän zoomin avulla jonkunlaisen kuvan, mutta siis kyseinen eläin jonka nimeä en muista, on tosi erikoinen kuvioinniltaan. Seepran jalat ja muuten vähän kirjavan ruskea? Ja aika iso vielä kooltaan. Pitäis selvittää mikä sen eläimen nimi on...

Kun päästiin ihan virallisesti Regent's Parkin puolelle, siellä oli aluks vaan urheilukenttiä silmän kantamattomiin. Kuten Primrose Hillillä, täälläkin oli koiranomistajia juoksuttamassa koiralaumojaan vapaana. Yhdessäkin laumassa oli varmaan 7 erikokosta koiraa, jota se omistaja siinä yritti paimentaa. Mutta ihan hauskaa, että ne saa tuolla olla ja juosta vapaana.

Oltiin päätetty etukäteen jo, että suunnataan Regent's Parkin sinne kulmaan, jossa pitäis olla jotain vesistöä. Tultiinkin jonkun lammen/järven rantaan, jossa oli myös pieni joki ja vesiputous. Vaikka se kohta olikin tosi yksinkertanen, se oli silti kaunis ja rauhallinen. Siellä oli myös joutsenia, kuten tyyliin joka paikassa Lontoossa muutenkin.

Noi kyseiset joutsenet näytti vaan kovin surullisilta, kun ne yritti päästä ton aidan yli järven puolelle, mutta ne vaan kierteli edes takas aidan reunaa... Tässä vaiheessa alkoi olla jo vähän nälkä, joten sopivasti kahvila tulikin pian vastaan.

Vihreä mökki oli siis kahvila, joka vaikutti ehkä lähinnä pääosin kesäaikaan kukoistavalta. Nyt oli vielä sen verran viileää, ettei siellä ulkona kukaan juuri halunnut istua. Siellä ei ollut edes oikeita lautasia tai välineitä, vaan syötiin valkosilta kertakäyttölautasilta, kertakäyttölusikoilla ja limua sai juoda suoraan tölkistä. Tuli vähän semmonen "retkifiilis".

Jatkettiin siitä veden rantaa pitkin menevää polkua eteenpäin. Siellä oli taas lisää lintuja, oli lokkeja, nokikanoja, perus-pullasorsia ja jotain hyvin pelottavan näköisiä ja värisiä sorsia, sekä niitä joutsenia. Niitäkin kuvailtiin aikamme siinä. Mun mielestä oli vaan pelottavaaa, että ton kävelytien ja veden välissä oli vaan tommonen "kynnys", ei mitään aitaa tai muutakaan. Ja se vesi näytti suhteellisen syvältä heti tosta vierestä, että sinne kun joku molskahtaa, niin ihan hyvin voi hukkuakin.

Pian tultiin puiston reunaan, josta pääsi takaisin kadulle. Käveltiin mm. Madame Tussaudin vahakabinetin ohi, jonka ulkopuolella oli ihan hirveät jonot. Meillä ei ollu missään vaiheessa edes tarkotuksena mennä sinne, mutta satuttiin kävelemään siitä ohi, se riitti. Lähdettiin suunnistamaan kohti Baker Streetin metroasemaa, josta mentäisiin yhden vaihdon kautta Covent Gardeniin, josta piti saada opiskelija-alennuksella lippuja London Eyehin. Löydettiin kyseinen matkatoimisto, josta meille ystävällisesti kerrottiin, ettei heiltä saa opiskelija-alennuslippuja. Kiltisti neuvottiin reitti toiseen matkatoimistoon vähän matkan päähän, josta niitä kuulemma saa. Lähdettiin etsimään sitä, ja pitkän ja tuskasen ympäri korttelin pyörimisen yhden kioskin miesmyyjä kysyi mitä me etsitään, ja hän neuvoi meidät tien toiselle puolelle oikeaan paikkaan. Sielläkään ei sitten myyty niitä opiskelija-alennuslippuja, jota oltiin nimenomaan tultu ostamaan. Ostettiin sieltä kuitenkin sitten heidän omalla alennuksellaan liput.

Lippua varten piti sanoa oma nimi myyjälle, ja Mari sai sanottua nimensä oikein. Mun nimi olikin sitten vissiin liian hankala jopa kirjain-kirjaimelta tavattuna, että mun lipussa luki Siani. Vaikka es-ai-en-ai kuulostaa mun korvaan siltä, ettei sinne mitään a-kirjainta kuulu väliin. Mutta ihan hauskaa, että oma nimi sanotaan väärin edes ulkomailla, kun Suomessa siitä väännetään lähinnä lempinimiä. Pieni paniikki iski vaan siinä kohtaa, kun tajuttiin että ne liput pitää kuitenkin lunastaa vielä London Eyen lippukassalta, jossa pitää näyttää henkkarit... Mun passissa tottakai lukee Sini, eikä Siani, mutta onneks se ei lopulta ollut mikään este lipun lunastukselle.

Käytiin mäkkärissä syömässä ennenkuin lähdettiin metrolla kohti Waterloon metroasemaa ja London Eyeta!

 Tää onkin sitten taas sopiva kohta katkaista matkakertomus, ja jättää vielä loput kolmanteen postaukseen. Siinä kerron millasta oli London Eyen kyydissä, jonka alapuolelta jonottaessa toi ylempi kuvakin on otettu. Lisäks kerron perjantaista, vaikka siltä päivältä ei taida ollakaan kuvan kuvaa. Musta tuntuu, että oon jo ihan sekasin näistä Lontoon päivistä, että millon tehtiin mitäkin. Varsinkin perjantai tuntuu ihan mustalta aukolta, koska muistan suunnilleen mitä tehtiin puolen päivän jälkeen, mutta aamupäivästä ei oo muistikuvia. Mutta kerron mitä muistan! Ja tottakai vielä viimesen päivän eli lauantain suuri kuvasaalis tulee siihen postaukseen.

Toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta, kuullaan pian ♥