#aupair-sarjan toiseksi viimenen osa tulee tässä! Blogeissa on paljon pyöriny vainbloggaajajutut-postauksia, joten sain siitä inspiraatiota vainaupairjuttuihin! Ihana Alina autto mua tän postauksen kanssa ja suurin osa näistä on sellasia mitä ei auppareitten keskuudessa voi edes yleistää, koska jokainen au pair on erilainen kaikkine ajatuksineen, perheineen ja tehtävineen. Mut ainakin mulle ja Alinalle nää kuvastaa hyvin meiän jokapäivästä aupair-arkea! :D
1. "Millanen päivä sul on tänään, ehtisitsä näkee?", toinen kysyy aamulla. Toinen joutuu valitettavasti vastaamaan, että "Noku mä en tiiä vielä". Meiän päivät on täynnä yllätyksiä niin hyvässä ku pahassa. Aamulla ku heräät, ei oo aina välttämättä aavistustakaan mitä päivä tuo tullessaan, kun sulle ei oo kerrottu mitään etukäteen. Aamupalapöydässä saat kuulla, että aijaa tytöillä onkin kaverit kylässä koulun jälkeen ja toinen vanhemmista ei tuu syömään päivällistä vaan jää illalliselle kavereittensa kanssa ja niin edelleen... Niin ehitsä näkee? En.
2. Se tunne, kun haet lasta päiväkodista ja se ei haluakkaan lähteä sun kanssa kotiin. Siinä sitten päiväkodintätien katseen alla yrität lapselle nätisti sanoa, että "mennään kotiin ja tehdään siellä jotain kivaa", johon lapsi vastaa "mä en halua sun kanssa kotiin". Lapsi kainaloon ja menoks. Kaksosten kanssa ei muuten onnistu...
3. Se on yllättävän kivaa kun joku on kiitollinen sun väkertämästä ruuasta, joka saattaa olla välillä ihan vaan kaikessa yksinkertasuudessaan makaronia ja lihapullia. Puhumattakaan miten kivalta se tuntuu, kun on tehnyt jotain edes vähän hienompaa kuten vaikka lasagnea tai makaronilaatikkoa ja saa paljonkin kiitoksia ruuasta ja lapsillekkin näyttää maistuvan vaikkei ite ookkaan mikään gourmetkokki.
4. "Voitais tehä illalla jotain kivaa muutaki ku lagata jomman kumman luona". Mitä tapahtuu illalla? Molemmat röhnöttää viltin alla sängyllä ja syö karkkia, meinaa nukahtaa ja tekee kuolemaa työpäivän jäljiltä.
5. Se tunne, kun lapsella on vähän yskää ja vanhemmat päättää että se on koko viikon kotona eikä mee päiväkotiin, jolloin sun tehtäväks jää hoitaa lasta aamusta iltaan... Parasta on tietty jos kyseessä on kaksoset, joista vaan toinen on kipee ja toinen jää kotiin muodon vuoks.
6. Au pairin elämä on oikeesti välillä niin kiirellistä, ettei oo mitään väliä missä käydä esim suihkussa. Välillä saattaa mennä monta päivääkin ettei yksinkertasesti oo aikaa mennä suihkuun. Hiukset näyttää järkyttäviltä, mutta kun ei oo aikaa. Tai vessassa käyntikin on yks vastaava, saattaa mennä 14h etkä ehi käydä vessassakaan koko päivänä, muuta ku herätessä ja nukkumaan mennessä.
7. Se tunne, kun kävelet Tukholman keskustassa kamera kädessä ja kaikki luulee sua turistiks. Sun tekis mieli kailottaa kaikille, että "hei mä oikeesti asun täällä, mä oon vaan bloggaaja!". Mut et kuitenkaan kehtaa... Joten sä oot muitten mielestä turisti ja sekös on ärsyttävää.
8. Kun hostperhe kutsuu sut illalliselle tai muuhun yhteiseen juttuun, etkä osaa kieltäytyä kohteliaasti, mut meneminen sinne olis aivan liian kiusallista, koska olo olis ulkopuolinen, vaikka hostperhe ottais sut huomioon siellä ni tuntuis vaan että olis vaivaks niille.
9. Se tunne, kun jokaikinen viikonloppu ja vapaa-aika ylipäätään menee shoppailuun, eikä lopulta jaksa enää edes miettiä kuinka (järkyttävän) paljon rahaa sulla menee ja on mennyt...
10. Miten ihanaa onkaan kun pääsee vapaa-ajan viettoon illalla. Se on nimittäin aikamoisen työn takana, että pääsee luikahtamaan perheen päivällispöydästä helpolla, ilman että lapset alkaa roikkumaan sussa eikä päästä lähtemään, tai sekin on jo saavutus että onnistut sopivaan väliin kaiken kiljumisen keskellä huikkaamaan, että "mä meen nyt!". Se on oikeesti ihanaa, kun pääsee vapauteen.
11. Se tunne, kun koira yrittää syödä elävältä aina kun se näkee sut. Kun se näkee sut ekan kerran aamulla, tai jos oot lähössä jonnekkin ja kävelet pihalla portille tai sisälle päin, se hyppii ja haukkuu ja puree ku ei olis koskaan ihmistä nähnytkään.
12. Se kun yritetään pitää herkkulakkoa kaiken herkuttelun saartamana, ja se kusee jatkuvasti millon mihinkin mummon lettuihin tai lauantai-karkkeihin joita sulle tyrkytetään. Täällä siis harvemmin on päivääkään ilman yhtään mitään herkkuja, joko se on suklaata tai karkkia, jätskiä tai lettuja, kakkua tai jotain hyvää, mikä ei vaan sovi herkkulakkoon. Kuukauden herkkulakko Alinan kanssa siis tyssäs pariin viikkoon ja jo senkin aikana ehti repsahduksia olla monta...
13. Se tunne, kun sua luullaan sun hostperheen lasten äidiks. Millon kadulla, leikkipuistossa, kaupassa, päiväkodissa... Ja kun mullekkin usein ollaan silleen, että "voivoi kun on rankkaa varmaan kun on kaksoset" ja kysellään miten mä jaksan. Siinä sitten selittää, että mä oon "vaan" au pair... Joskus ne kyllä kysyy suoraan, että onko noi sun omia, mut aika usein ihmiset olettaa että on.
14. Kun tuut hakemaan lapsia päiväkodista, joku random lapsi portilla huutaa läpi pihan että "hei L ja S, Sini tuli!". Ensinnäkin, miten joku jota sä et oo ikinä henkilökohtasesti tavannut, tunnistaa sut ja tietää sun nimen ja ketä sä tulit hakemaan. Mä ymmärtäisin jos olisin tavannu ne aikasemmin, mutta ku en välttämättä oo.
15. Se tunne, kun ei voi enää käyttää lempihajuvettä, kun lapset sanoo että "sä haiset oudolta" kun sulla on sitä... Mut kivempaa on se, kun käyttää toista hajuvettä ja sitte ihmetellään että "mikä täällä tuoksuu näin hyvältä?!" ja voit ilosena myöntää että "minä" :D
Toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta ja kuullaan taas huomenna ♥
1. "Millanen päivä sul on tänään, ehtisitsä näkee?", toinen kysyy aamulla. Toinen joutuu valitettavasti vastaamaan, että "Noku mä en tiiä vielä". Meiän päivät on täynnä yllätyksiä niin hyvässä ku pahassa. Aamulla ku heräät, ei oo aina välttämättä aavistustakaan mitä päivä tuo tullessaan, kun sulle ei oo kerrottu mitään etukäteen. Aamupalapöydässä saat kuulla, että aijaa tytöillä onkin kaverit kylässä koulun jälkeen ja toinen vanhemmista ei tuu syömään päivällistä vaan jää illalliselle kavereittensa kanssa ja niin edelleen... Niin ehitsä näkee? En.
2. Se tunne, kun haet lasta päiväkodista ja se ei haluakkaan lähteä sun kanssa kotiin. Siinä sitten päiväkodintätien katseen alla yrität lapselle nätisti sanoa, että "mennään kotiin ja tehdään siellä jotain kivaa", johon lapsi vastaa "mä en halua sun kanssa kotiin". Lapsi kainaloon ja menoks. Kaksosten kanssa ei muuten onnistu...
3. Se on yllättävän kivaa kun joku on kiitollinen sun väkertämästä ruuasta, joka saattaa olla välillä ihan vaan kaikessa yksinkertasuudessaan makaronia ja lihapullia. Puhumattakaan miten kivalta se tuntuu, kun on tehnyt jotain edes vähän hienompaa kuten vaikka lasagnea tai makaronilaatikkoa ja saa paljonkin kiitoksia ruuasta ja lapsillekkin näyttää maistuvan vaikkei ite ookkaan mikään gourmetkokki.
4. "Voitais tehä illalla jotain kivaa muutaki ku lagata jomman kumman luona". Mitä tapahtuu illalla? Molemmat röhnöttää viltin alla sängyllä ja syö karkkia, meinaa nukahtaa ja tekee kuolemaa työpäivän jäljiltä.
5. Se tunne, kun lapsella on vähän yskää ja vanhemmat päättää että se on koko viikon kotona eikä mee päiväkotiin, jolloin sun tehtäväks jää hoitaa lasta aamusta iltaan... Parasta on tietty jos kyseessä on kaksoset, joista vaan toinen on kipee ja toinen jää kotiin muodon vuoks.
6. Au pairin elämä on oikeesti välillä niin kiirellistä, ettei oo mitään väliä missä käydä esim suihkussa. Välillä saattaa mennä monta päivääkin ettei yksinkertasesti oo aikaa mennä suihkuun. Hiukset näyttää järkyttäviltä, mutta kun ei oo aikaa. Tai vessassa käyntikin on yks vastaava, saattaa mennä 14h etkä ehi käydä vessassakaan koko päivänä, muuta ku herätessä ja nukkumaan mennessä.
7. Se tunne, kun kävelet Tukholman keskustassa kamera kädessä ja kaikki luulee sua turistiks. Sun tekis mieli kailottaa kaikille, että "hei mä oikeesti asun täällä, mä oon vaan bloggaaja!". Mut et kuitenkaan kehtaa... Joten sä oot muitten mielestä turisti ja sekös on ärsyttävää.
8. Kun hostperhe kutsuu sut illalliselle tai muuhun yhteiseen juttuun, etkä osaa kieltäytyä kohteliaasti, mut meneminen sinne olis aivan liian kiusallista, koska olo olis ulkopuolinen, vaikka hostperhe ottais sut huomioon siellä ni tuntuis vaan että olis vaivaks niille.
9. Se tunne, kun jokaikinen viikonloppu ja vapaa-aika ylipäätään menee shoppailuun, eikä lopulta jaksa enää edes miettiä kuinka (järkyttävän) paljon rahaa sulla menee ja on mennyt...
10. Miten ihanaa onkaan kun pääsee vapaa-ajan viettoon illalla. Se on nimittäin aikamoisen työn takana, että pääsee luikahtamaan perheen päivällispöydästä helpolla, ilman että lapset alkaa roikkumaan sussa eikä päästä lähtemään, tai sekin on jo saavutus että onnistut sopivaan väliin kaiken kiljumisen keskellä huikkaamaan, että "mä meen nyt!". Se on oikeesti ihanaa, kun pääsee vapauteen.
11. Se tunne, kun koira yrittää syödä elävältä aina kun se näkee sut. Kun se näkee sut ekan kerran aamulla, tai jos oot lähössä jonnekkin ja kävelet pihalla portille tai sisälle päin, se hyppii ja haukkuu ja puree ku ei olis koskaan ihmistä nähnytkään.
12. Se kun yritetään pitää herkkulakkoa kaiken herkuttelun saartamana, ja se kusee jatkuvasti millon mihinkin mummon lettuihin tai lauantai-karkkeihin joita sulle tyrkytetään. Täällä siis harvemmin on päivääkään ilman yhtään mitään herkkuja, joko se on suklaata tai karkkia, jätskiä tai lettuja, kakkua tai jotain hyvää, mikä ei vaan sovi herkkulakkoon. Kuukauden herkkulakko Alinan kanssa siis tyssäs pariin viikkoon ja jo senkin aikana ehti repsahduksia olla monta...
13. Se tunne, kun sua luullaan sun hostperheen lasten äidiks. Millon kadulla, leikkipuistossa, kaupassa, päiväkodissa... Ja kun mullekkin usein ollaan silleen, että "voivoi kun on rankkaa varmaan kun on kaksoset" ja kysellään miten mä jaksan. Siinä sitten selittää, että mä oon "vaan" au pair... Joskus ne kyllä kysyy suoraan, että onko noi sun omia, mut aika usein ihmiset olettaa että on.
14. Kun tuut hakemaan lapsia päiväkodista, joku random lapsi portilla huutaa läpi pihan että "hei L ja S, Sini tuli!". Ensinnäkin, miten joku jota sä et oo ikinä henkilökohtasesti tavannut, tunnistaa sut ja tietää sun nimen ja ketä sä tulit hakemaan. Mä ymmärtäisin jos olisin tavannu ne aikasemmin, mutta ku en välttämättä oo.
15. Se tunne, kun ei voi enää käyttää lempihajuvettä, kun lapset sanoo että "sä haiset oudolta" kun sulla on sitä... Mut kivempaa on se, kun käyttää toista hajuvettä ja sitte ihmetellään että "mikä täällä tuoksuu näin hyvältä?!" ja voit ilosena myöntää että "minä" :D
Toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta ja kuullaan taas huomenna ♥
Haha 1. ja 7. on niiiin totta! :D
VastaaPoistaHahaa :D
PoistaMulla oli tukholmassa au pairina ongelmia taas sen kanssa että multa kysyttiin neuvoa reiteissä ja välillä jouduin naurahtamaan että oon myös käytännössä tursti etten tiedä mutta loppuajasta annoin turisteille hyvin neuvoja! Itselläni kyllä myös bloggaajana kamera aina matkassa mukana ja tyylikkäät turistilenkkarit xd ehkä olin vain helppo saalis kun kuljeskelin määrätietoisesti yksikseni
VastaaPoistaVoi ei, se voi olla että näytit helpolta saalilta :D Multa ei oo kovin montaa kertaa tultu kysymään neuvoja täällä Ruotsissa mut muualla ulkomailla tosi useinkii!
PoistaHuh, miten ihmeessä jaksat tuota!!
VastaaPoistaEn mä välillä jaksakkaan...
PoistaAu pairina ei pitäisi olla tota että ei aamulla tiiä päivän kulusta. Asiat pitäs olla selvitettynä vähintään päivää ennen, kannattaa ottaa nää puheeks sun perheen kans kun näyttää siltä että sua häiritsee se.. Ja toiseks tuo "ei kerkeä käydä suihkussa" on ihan mahotonta.. Jos päivät menee niin pitkiks niin suosittelen siitäkin juttelemaan perheen vanhempien kanssa. Tsemiä sinne!
VastaaPoistaYmmärrän ton sun kannan, mut tuntuis vähän hassulta vaatia perheeltä sitä kun välillä tuntuu ettei nekään tiedä mitä päivällä tapahtuu vasta ku sinä aamuna :D Toisaalta sekin on vaan tottumiskysymys... Kiitos ♥
Poista