sudenmorsian

Eilen oli yks ihanimmista hetkistä minkä oon koskaan kokenut. Kylmät väreet kulkee läpi kehon ja kyyneleet valuu onnesta ja ihastuksesta, miten voikaan olla olemassa jotain noin kaunista? Johanna Kurkela, en voi käsittää miten joku voi laulaa niin kauniisti ja herkästi. Oon aina tykännyt sen musiikista, mut eilisillan jälkeen rakastan sitä. Se kuulostaa ihanalta radiossa ja levylläkin, mut livenä se on niin taivaallisen täydellistä.

Mun on pitäny tänä viikonloppuna tehdä kaikenlaista, mut en oo saanu juuri mitään aikaseks, taaskaan. Haluisin leipoa ja lakata kynnet ja laittaa hiukset kivasti ja tehdä loppuun synttärikortit Larissalle ja Jessicalle. Pitäis pian taas joku päivä nähdä tyttöjäkin, kauhee ikävä kaikkia! ♥ Ens viikko vähän jännittää, sillon selvii taas vähän lisää siitä mitä odottaa tulevaisuudelta.

"sä oot mun paras aikuinen kaveri"

Tän viikon suurin piristys surkeaan syksyyn on mun ihana pieni 5-vuotias ystävä. Sain vaaleanpunasen gerberan ja kirjekuorellisen ihania prinsessapiirrustuksia. Mun sydän sulaa ku toinen kertoo, että: "Sini on mun vanhin kaveri, se on melkein aikuinen ja mun paras aikuinen kaveri" ♥

Muutenhan tää syksy on ihan tyhmää harmautta. Lehdetkää ei oo enää keltasiaoranssejapunasia vaan ruskeita. Sataa sataa ropisee ja mä hautaudun mieluiten villasukat jalassa viltin alle lukemaan Flickan som lekte med elden:iä. Tää viikko on ollu aika omalla tavallaa vauhdikas, mut onneks rauhottunu ja muuttunu paremmaks loppua kohden. Tiistaina sain kuulla epämieluisan päätöksen liittyen tulevaisuuteen, enkä voi tehä asialle juuri mitään. Se vähän jännittääki, mut ehkä mä selviin siitäki.