toiset vaan peittää sen paremmin

Aika kuluu ihan liian nopeesti. Huomenna on jo huhtikuu! Ja huomenna mä voin jo sanoa, että "ens kuussa mä lähden tästä perheestä"... Se ajatus tuntuu niin hullulta ja epätodelliselta. Muistan vieläkin elävästi, kun loppusyksystä kaksoset oli tosi vaikeita, ja mulla meinas loppuu usko tähän touhuun ja harkitsin jo perheen vaihtoa... Oon niin ikinonnellinen, etten vaihtanutkaan perhettä. Tää on ihana perhe, ja se kuulu vaan kaksosten ikään olla niin vaikee ja ne halus testata mua. Vaikka se oli ihan kamalaa ja itkuhan siinä mullakin moneen kertaan tuli, niin nekin tilanteet on kasvattanut mua ihmisenä. Nyt tiedän selviäväni.

Mitä mä odotan tältä kahdelta viimeseltä kuukaudelta? Mulla ei oo suurempia odotuksia, koska tässä perheessä kaikki sujuu niin rutiinilla ja vaikka arki on kaikkee muuta kuin tasapaksua, niin silti mä suunnilleen tiedän, miten arki rullaa eteenpäin. Tässä perheessä elämä on tuttua ja turvallista. Nää ihmiset on ihania ja ne välittää musta ja mä välitän niistä. Mä oon tässä perheessä paljon enemmän kuin pelkkä au pair, ja voi että miten ihanalta se tuntuukaan. Mä tiedän että nää kaks viimestä kuukautta kuluu niin supernopeesti, että hyväkun kissaa ehtii sanoa. Sekin tuntuu niin kamalalta, koska en tavallaan haluais tän päättyvän...

Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mä koen, että en saavuta mitään uutta tässä perheessä enää, tiedän miten mun kuuluu toimia, kieli on suhteellisen hallussa, lapset tuntee mut ja mä tunnen ne, tiedän kaikki rutiinit ja aikataulut, kaikesta on tullut niin helppoa. Mä oon sellanen ihminen, että kaipaan haastetta ja uusia juttuja, tavallaan kyllästyn nopeesti mutta jos löydän jonkun hyvän jutun, tahdon pitää siitä kyllä kiinni. Ja tässä yhteydessä se hyvä juttu on au pairina oleminen. Tästä mä tahdon pitää kiinni.

Mitä se sitten käytännössä tarkottaa jatkossa, jos kerran lopetan tässä perheessä? Itseasiassa, en oo tänne blogin puolelle edes kertonut vielä, mutta mulla saattaa olla jo uus perhe tiedossa. Meen ens viikolla käymään niitten luona ja jutellaan vielä vähän lisää. Ollaan juteltu viesteillä ja puhelimessa, mut onhan se nyt ihan eri asia nähdä livenä ja kattoa miten juttu toimii ja nähdä ne kaikki ihmiset. En haluu vielä kertoa siitä perheestä enempää, kun kaikki on vielä niin epävarmaa. Mutta alottaisin varmaan heinäkuun lopussa tai elokuun alussa siellä, jos ne haluaa mut tai mä haluan mennä sinne.

Mutta en oo kyllä edelleenkään jutellut ees tän nykysen perheen kanssa siitä, että millon mä lopettaisin. Koska ennenku tulin tänne, niin ajatuksena oli se, että olisin toukokuun loppuun. Mut sen jälkeen ei olla sanallakaan edes sivuttu asiaa, joten mä en tiedä onko niitten ajatus tästä lopettamisajankohdasta muuttunu... Mut ne on edelleen siellä reissussa, niin täytyy odottaa että ne tulee takasin kotiin ja sitten täytyy jutella siitä. Koska onhan se nyt vähän hassua, että ne luulis että viihdyn täällä niin hyvin että jatkan vaikka toisenkin vuoden. Tai siis viihdynhän mä, tää on mun unelma ja mä rakastan olla tässä perheessä! Mutta niinku sanottu, kaipaan uusia haasteita, ja siks musta olis hyvä vaihtaa perhettä. En sano, että se tulee olemaan helppo päätös ja teko, mutta joskus sekin on tehtävä. En mä täällä voi loppuelämääni olla.

Mut kaikki on vielä avoinna. Sen mä tiedän kuitenkin, että oon kesän Suomessa ja palaan Ruotsiin syksyllä. Haen kuitenkin kouluun syksyllä, ja jos pääsen kouluun niin se alkais tammikuussa 2017. Eli olisin uudessa perheessä jouluun saakka. Sekin voi olla vaikeeta olla niin "lyhyt" aika siellä, kun muistelee millasessa tilanteessa olin tän perheen kanssa ennen joulua. Olin just tottunut kaikkeen, ja jos niin käy myös uuden perheen kanssa, niin se tulee olemaan tosi kova paikka lähteä sieltä... Mut kaikki aikanaan.

Tässä tuli teille nyt vähän päivitystä mun au pair -tilanteeseen. Kuvissa näkyy Ben&Jerrysin Phish food -jätski, jota syötiin Alinan kanssa tässä joku aika sitten. Kuvat siis ei liity mitenkään tähän tekstiin haha :'D Mutta kuullaan ens kuussa ♥

sanningen svider

 Eilen oli harvinainen päivä siinä mielessä, että ehdittiin arkena käydä Alinan kanssa kuvailemassa valosaan aikaan! Aurinko oli tosin laskemassa, mutta ehdittiin kuitenkin. Tää viikko on mennyt tosi nopeesti. Ihan uskomatonta, että on jo torstai. Maanantaina olin kipee, mutta kuitenki töissä normaalisti... Tiistaina olin edelleen kipee, joten sain vapaapäivän. Illalla mulla olis ollut extratöitä, koska hostisä lähti ulkomaille ja hostäiti tuli vasta tosi myöhään kotiin, mut farmor eli mummo tuli hoitamaan lapset. Eilen keskiviikkona poikien dagis oli suljettu, joten mun tehtävä oli olla niitten kanssa koko päivä kotona. Odotin sitä vähän kauhulla, mut kaikki meni yllättävän hyvin ja ainoostaan yhet raivarit saatiin aikaseks lihapullista!

Askarreltiin paperilentokoneita, leikittiin ulkona, kuvailtiin kuvia ja videoita, fikailtiin eli syötiin muffinsseja, leikittiin mamma-pappa-barnia ja pojat pomppi kengurupalloilla sisällä... Siinä se päivä aikalailla menikin. Hostäiti tuli ajoissa kotiin, joten pääsin lähtemään Alinan kanssa kuvailemaan.

croptop ginatricot // hame H&M // kengät Skopunkten

Tänään mulla on illalla extratöitä, koska tytöt ja hostäiti lähtee koiran kanssa koirakouluun ja mun pitää olla kaksosten kanssa. Ja ilmeisesti laittaa ne myös nukkumaan. Toivon todella, että kaikki menee hyvin ja ettei saada aikaseks mitään suurempia raivareita jostain turhasta... Huomenna lähenkin jo Alinan kanssa mun kummeille toiselle puolelle Tukholmaa viikonlopuks! Siitä tulee kivaa. En varmaan siis tuu viikonloppuna postamaan, koska en ota konetta mukaan (=en jaksa raahata sitä). Mut viettäkää kiva torstai, täällä ainakin on jo ihan kevät, +5 astetta ja aurinko paistaa eikä lumesta tietoakaan! ♥

sanningen svider = totuus kirvelee