keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuosi 2014 ✓

Tääkin vuosi alkaa vedellä viimeisiään, joten on vuosipostauksen aika! Muistellaan vähän mitä kaikkea mä tein vuonna 2014... Tästä ei tuu mitenkää erityisen kattava postaus, kuhan nyt pinta-raapasu aiheesta!
Tammikuussa...
Blogi oli aivan kuollut, sain tehtyä yhden postauksen koko kuun aikana. Kameraakin taisin käyttää kaks kertaa, joten kuvia ei oo ihan huimasti.
Helmikuussa...
2011-vuoden Japanista tullut vaihtari tuli käymään Suomessa ja nähtiin pienellä lukioporukalla! Tilasin myös Criminal Minds-kaudet ja niitä tuijottelin ku ei ollu muutakaan tekemistä.
Maaliskuussa...
Alotin iltalukion! Ja värjäsin pinkit hiukset, tein vaateinventaarion ja oltiin Lilin ja Annin kanssa Iinalla juhlimassa synttäreitä ja tupareita. Sulo kuoli ihan viimesinä päivinä...
Huhtikuussa...
Ostin iPhonen ja oon ollu siihe tosi tyytyväinen! Surin Suloa ja yritin saada voimaa Minnistä ja Miisusta...
Toukokuussa...
Olin paljon kavereitten kaa, ja vietin kavereitten ylppäreitä! Omiakin olis pitäny kai viettää mut ne on siirtyny jonnekki tulevaisuuteen...
Kesäkuussa...
Värjäsin hiukset blodeiks ja laitoin pinkit dipit! Niist tuli ihan superkivat hiukset ja mul on kyl ikävä niitä...
Heinäkuussa...
Mä täytin 19! Juhlittiin kavereitten kaa meillä. Käytiin perheen kanssa Virossa muutaman yön reissu. Ja ostin monta vuotta himoitsemani Escadan hajuveden.
Elokuussa...
Värjäsin hiukset vaaleenpunasiks! Etin kovasti asuntoa Lahdesta, mut se alko tuntumaan jo ihan toivottomalta...
Syyskuussa...
Sain asunnon Lahdesta ja musta tuli lahtelainen!! Alotin taas iltalukiossa ja näin paljon kavereita. Iinan kanssa varsinki käytii usein kuvailemassa.
Lokakuussa...
Ei tapahtunut juuri mitään merkittävää. Oli ihanaa opetella itsenäistymistä ja asua yksin.
Marraskuussa...
Vietin vihdoin tupareita ja yhdistin niihin pikkujoulut! Käytiin Larissan kanssa moikkaa Sannaa ja Ronjaa Turussa asti. Värjäsin hiukset violeteiks...
Joulukuussa...
Iina voitti liput Suviyö-risteilylle, ja se pyys mut mukaan, ni se oli kyllä yks vuoden kohokohtia! Siellä oli ihan parasta. Mut loppu joulukuu ei ookkaan ollut mitään riemukasta, kun Iinan kuolema tuli niin yllättäen ja oon siitä edelleen ihan järkyttynyt ja niin surullinen. 

♥              ♥              ♥

Joulukuu on kyllä ollut se kaikista merkityksellisin kuukaus tänä vuonna. On tapahtunut niin paljon kaikkea. Oon saanu huomata, ketkä on niitä todellisia ystäviä, kenestä on auttamaan hädän hetkellä ja ketkä oikeesti välittää. Tähän vuoteen on mahtunut liikaa kuolemaa, ensin Sulo-kissa, sitten eno ja Iina. Oon ollut romahtamispisteessä tuhat kertaa, enkä tiiä miten oon jaksanut tänkin vuoden tänne viimeseen päivään asti. Tässä sitä kuitenki ollaan, mut en uskalla hirveesti toivoa ens vuodelle mitään, kun ei mikään kuitenkaan toteudu. Toivoisin vaan, ettei kaikki jatkuis enää tälläsenä. En tiiä onko sekin liikaa pyydetty. Yritetään tehdä 2015 vuodesta parempi!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Ne uudet hiukset

Lupasin esitellä myös paremmin mun uudet hiukset! Alan jo pikkuhiljaa tottua näihin, vaik nää ei oo todellakaan sitä mitä halusin...

perjantai 19. joulukuuta 2014

Iinan muistolle ♥

Iina on nukkunut pois, siitä tuli kaunis enkeli. Kaunein enkeli kenet mä tiedän. Tutustuttiin Iinan kanssa 2,5 vuotta sitten. Tuntuu että oltais tunnettu paljon pitempäänkin. Jotenki Iinan kanssa on aina ollu helppoa olla ystävä, meillä ei oo koskaan ollut yhden yhtäkään riitaa. Nyt se tuntuiski ihan hirveeltä, jos me oltais riidelty. Kaikki tuntuis niin turhalta.
Mä en voi käsittää tätä edelleenkään. Iina oli niin elämää täynnä, niin nuori ja ihana ihminen. Nyt sä oot poissa. Meiän Suviyö-risteily oli viimenen yhessä tehty juttu. Me puhuttiin siellä, että otetaan talvella äkkilähtö etelään. Naurettiin miten kumpikaan ei osaa englantia niin oltais ihan pulassa. Kerran tehtiin ihan pilalle menneitä vaahtokarkkimuffinsseja. Syötiin yhdet ja loput lens roskiin, mut ainaki meil oli hauskaa.

Kesällä Iinalle tuli kaks pientä kissanpentua, joista jouduttiin sit luopumaan, mut käytiin niitten kanssa yhessä ulkona, ja Iinan koirakin oli mukana. Meil oli niin hauskaa. Sen jälkeen ku mä muutin Lahteen myöskin, ni ollaa nähty Iinan kanssa tosi usein. Ollaa käyty kuvailemassa ja katottu leffoja ja kaikkea kivaa. Iina sai just samanlaisen puhelimenki ku mulla, ni meiän piti yhessä tilata kuoria siihen netistä. Nyt mä joudun tilaamaan yksin, jos edes tilaan. Kaikki on loppu.
Nyt sua ei enää ole. Mä itken täällä ties kuinka monetta tuntia putkeen. Itkeminen alkaa jo sattua silmiin ja päähän, mut mä en voi lopettaa. Ei sun kuulunut lähteä vielä. Sulla olis ollut ihana elämä edessä, mä uskon siihen. Tää on niin väärin. Eikä tää voi olla totta. Mut vaikka mä mitä tekisin, sä et tuu enää takas. Sä elät silti ikuisesti mun sydämessä enkä mä tuu koskaan unohtamaan sua, mun rakas Iina. Sä olit mulle niin hyvä ystävä, ja vaikka aiheutinkin sulle välillä suurtakin huolta, niin sä olit aina mun tukena. Jaksoit kuunnella mun murheita ja muitakin hömpänpömppäjuttuja. 

Sä olit aina olemassa, enkä mä tahdo uskoa että sua ei enää oo, että sä oot lopullisesti poissa. Sä olet nukkunut pois, mun kaunis enkeli. ♥ Mä niin toivon, ettei sua satu enää ja että kaikki on nyt hyvin siellä, missä ikinä ootkin. Sä oot nyt sun rakkaiden kanssa siellä, teillä on hyvä olla yhdessä. Iina oli mulle niin rakas, enkä mä millään voi enää kertoa sitä sille enää koskaan.
Mut silti mä kaipaan sua täällä, ja niin kaipaa moni muukin. Sun muu perhe, ystävät, sukulaiset, koulukaverit, päiväkodin lapset, kaikki. Sä olit niin rakastettu ihminen.
Ja mä rakastan sua Iina, aina.
19.2.1996 - 16.12.2014

maanantai 8. joulukuuta 2014

Suviyö Itämerellä ♥

Iina voitti Iskelmä radiosta liput kahdelle Suviyöhön, ja olin tosi iloinen ku Iina pyys mua mukaan! Kuvia tuli otettua monta sataa ja se oli oikeestaan tarkotuskin.
Iina tuli perjantaina mun luo yöks. Laitoin meille molemmille kynnet, tai oikeestaan lakattiin ne kahteen kertaan ku ekat onnistuttiin molemmat sotkemaan ku ne ei ollu vielä kuivia. Mut seuraavat kynnet jo onnistu! Mentiin ihan ihmisten aikaan nukkumaan ja herättiinki ajoissa. Koko aamun sato loskaa taivaan täydeltä, ja tuntu että se sade vaan yltyy! Jouduttii ennen kahtatoista kuitenki antautumaan sateelle ja lähettiin käppäilemään kohti bussiasemaa. Onneks sinne ei oo mun luota pitkä matka. 

Meiän onneks Onnibus oli kerranki ajoissa, eikä tarvinnu seistä ollenkaa sateessa ku se tuli tismallee samaan aikaan laiturille ku mekin. Sitte alko matka kohti Turkua Hämeenlinnan ja Forssan kautta. Bussimatka tuntu ikuisuudelta!! Vaikka olin just pari viikkoa sit käyny samaisella Onnibussilla Turussa, ja matkustanu tismalleen saman matkan, ja tiesin mitä odottaa melkein 3,5h bussimatkalta, ni silti meinas kärsivällisyys loppua... Kuitenki selvittii matkasta ja päästiin Turun linja-autoasemalle asti.
Bussiasemalta matka jatku mun suunnistustaidoilla kohti keskustaa. Olin itestäni oikeesti ylpee, ku osasin ilman karttaa tai navigaattoria suunnistaa sen matkan!! Siinä kävellessä arvottiin, että minne mennään syömään. Oltiin jo bussissa katottu, et mitkä paikat on ylipäätänsäkkään auki ku on itsenäisyyspäivä... Alunperin mietittiin Subia tai Amarilloa, mut päädyttiin Hansan Subiin koska Hansa-kauppakeskus näytti olevan jopa auki. No mun suunnistustaidot loppu siellä labyrintissä kesken, eikä sit löydetty koko Subia.

No kuitenki sit päätettii mennä Amarilloon, mut kellon kattomisen seurauksena todettiin ja tajuttiin, että siel kestää kuitenki niin kauan saada se ruoka, ettei keretä bussiin. Joten...
... päädyttiin Heseen. Tuli kyllä aika ähky ja paha olo, mut kyl siihen nälkään kelpas mikä vaan ruoka. Sit ku oltii syöty, lähettiin kävelemään kohti bussipysäkkiä, josta lähtis bussi satamaan. Oltiin jo ennen syömään menoa koitettu ettii se pysäkki valmiiks, mut siinä oliki oma hommansa löytää se! Mut sitku se oli kerran löydetty ni kyl me sinne osattiin. Eikä sitä bussiakaan kauaa tarvinnu oottaa.

Seuraava mahdollinen muuttuja matkassa oli se, että missä jäädään oikeella pysäkillä pois. Iina meni kysymään bussikuskilta, et missä on Siljan terminaali. Sit siellä pysäkille se kuski huus meille, että jääkää tässä ja kaikki meni ihan hyvin. Oltii kuitenki TOSI ajoissa siel terminaalissa.
Sitku oltiin saatu liput joskus viiden aikaan, ni mentiin heti sinne odotustilaan missä ootetaan pääsyä laivaan. Meil oli pari tuntia aikaa vaan odotella, koska laiva lähtis vasta puol kaheksan! Onneks keksittiin, että laitetaan hiukset!!

Sit alettiin metsästää pistorasiaa, ja niitä löyty tasan yks kappale koko valtavasta aulasta! Se onneks riitti meille, ja laitettiin suoristusrauta lämpenemään. Mä kiharsin Iinan suorat hiukset, ja Iina vuorostaan suoristi mun kiharat hiukset. Iinan kiharoista ei ehkä tullu ihan maailman parhaat, koska se oli eka kerta ku tein suoristusraudalla kiharoita, mut se riitti et Iina oli tyytyväinen.
Naurettiin ittemme melkein hengiltä, ku tajuttiin et meille on annettu invahytti! Siel oli seinillä ja ovissa kaikki tukikahvat, vessa oli valtavan kokonen ja siellä oli kaikkii apuvälineitä, se hytti oli muutenki tosi tilava ja levee ja siel oli sellasia hätänappuloita seinillä.... 

Mut ei se meitä sit loppupelissä haitannukkaa, ainaki oli tilaa! Vaihdettiin mekot päälle ja meikattiin. Sit pitiki jo mennä kököttämään Starlight Palaceen eturivin sohville, että koska Suvi Teräsniska esiintyy. Kello oli siinä vaiheessa siis ehkä kaheksan? Ja Suvi esiinty 22:30.
Suvin esitys oli IHANA! Oon kerran aikasemmin kuullu Suvin esiintyvän livenä, mut tää oli jotain ihan uskomatonta. Kaikki laulo joka biisin ihan täysii alusta loppuun mukana! Ääni oli sen jälkeen ihan käheenä, mut kannatti koska oli niin kivaa. Suvin vauvamaha oli niin söpö!

Suvin jälkeen esiinty vielä Olli Yö-yhtyeensä kanssa, mut se esitys alko vasta 00:30 ja mä olin sillon jo kuolemanväsyny. Kuunneltiin sitä ehkä 4-5 kappaletta, kunnes mä sanoin et nyt on päästävä nukkumaan.
Ku oltiin just lähössä nukkumaan hyttiin, ni Iina näki että Stina seiso siinä tiskillä. Se kannusti mua et meemeemee sinne! Lopulta uskalsin mennä, ja Iina kysy että saadaanko yhteiskuva. Ja se sano että "tietysti!". Olin niin onnellinen! Saatiin vielä halitkin. Ja Stina sano, että sillä on kotona samanlainen mekko ku mulla, ja heitettiin high fivet sen kunniaks!
Aamulla oltiin molemmat ihan sairaan väsyneitä. Iina oli nukkunu kuulemma pari hassua tuntia, ja mäkin ehkä neljä tuntia. Laitettiin meiän mekot taas päälle ja yritettiin piristyä ja näyttää ennenkaikkee ihmisiltä eikä zombeilta. Raahauduttiin aamupala-buffettiin heti kaheksalta ku se aukes. Sillon siellä ei ollu juurikaan ihmisiä. 
Mä söin ainakin ihan kunnolla, Iinalle ei juuri uponnu ruoka. Aurinko nous tosi kauniisti valaisten koko taivaan ja meren ihan vaaleenpunaseks! Ja lopulta kaikki oli ihan oranssia. Oli niin ihanaa nähä kunnon auringonnousu pitkästä aikaa.
Iina kirjotti söpöön Pikku Myy-korttiin onnittelut Suville. Mentiin sit Iskelmä-baariin odottelemaan, et Suvi ja Yö alkais jakaa nimmareita 12:30. Aika kulu supernopeesti, ja yhtäkkiä siinä lavan eessä oli jo monta sataa metriä pitkä jono. Siis se jono oli ihan tajuttoman pitkä, se yletty sieltä laivan toisesta päästä ainakin puol väliin laivaa. Me päästiin ehkä ekan 30:n joukkoon siinä jonossa. 

Iina anto Suville pienen pussin jossa oli ne sukat ja kortti, ja sit otettiin kaikilta kortteihin nimmarit. Niistä nyt ei tietenkää tajuttu ottaa kuvaa... Mut tallessa ne kortit on!
Mä taisin ottaaki pienet päikkärit yllättäen, koska havahduin siihen ku Iina hoputti että "mennään jo!". Nimittäin Suviyö-risteilyn huipentuma oli vielä edessä! Suvi ja Olli esiinty yhdessä neljältä.

Suvi ja Olli oli valinnu molemmat toistensa kappaleista 5 biisiä, jotka ne esitti duettona. Ne kerto jokaisen biisin takaa pienen tarinan. Se keikka kesti jotain 75min ja loppu vasta vähä ennenku laiva saapu takasin Turkuun.
Jäätiin Iinan kanssa kuitenki vielä oottelee siihen tanssilattialle, ku ei sieltä Starlight Palacesta olis päässy pois muutenkaa ku siel oli niin kauhee ryysis. No meiän onneks ihana Suvi tuli sieltä lavan takaa "esiin" ja saatiin yhteiskuvat! Ja saatiin vielä Suvilta halit.

Sit ei auttanu ku lähtee hyttiin pakkailemaan tavaroita, ku laiva saapuis kohta satamaan. Oli tosi haikeeta lähtee sieltä pois... Vaikka oltiin sovittu, että mennään viimesten joukossa ulos laivasta ettei tarvi olla siinä ryysiksessä, ni oltii kuitenki sit melkein ekojen joukossa...
Lähettiin satamasta bussilla taas keskustaan. Bussi oli siellä joskus puol 7 ehkä. Meiän Onnibus Lahteen lähtis vasta yheksältä! Ja oli sentään sunnuntai ja pelättiin ettei mikään oo siihen aikaan auki ja joudutaan seisoo 2,5h ulkona sateessa. Hansa oli kuitenki auki. Kierreltiin parissa kaupassa, ja istuttiin vaan suljetun kahvilan penkeillä. Joskus kaheksan aikaan lähettiin kävelemään kohti bussiasemaa.

Odotettiin siellä ehkä 10min ennenku Onnibussi kaars paikalle. Päästiin istumaan lämpimään bussiin ja Iina simahti samantien ja nukku vissii melkein koko matkan. Mäki nukuin pikkupätkiä, mut en ollu yhtä väsyny ku Iina. Tarkotuksena oli, että oisin menny Iinalle vielä yöks, mut sit päädyinki siihen et meen omaan kotiin, ku Iinan pitäis herää aikasee töihin aamulla, ni se tarkottais et munki pitäis herää.

Oli ihan SUPERIHANA reissu