Blogitiimi - Pienet ekotekoni

 Syksyn tullen ihmisille tulee usein halu tehdä muutoksia elämäänsä, se on vähän kuin toinen vuodenvaihde, joka on "uuden alku". Syksyllä alkaa koulut, kesälomat loppuu, palataan töihin ja harrastuksiin. Siks musta on huippua, että meiän elokuun Blogitiimipostaus on Pienet ekotekoni!

Me tiimiläiset kerrotaan jokainen postauksissamme omia pieniä ekotekoja, joita me tehdään arjessa. Toivon mukaan joku niistä (ellei useampikin) tarttuis myös teiän lukijoiden arkeen! Tarkoituksena ei ole esitellä, kuinka ryhdytään kaikki aktivisteiksi ja köytetään ittemme öljynporauslauttoihin, vaan pieniä juttuja, joilla jokainen voi helposti säästää luontoa, energiaa, kulutusta ja rahaa! Kaupan päälle saa vielä hyvän mielen siitä, että on tehnyt jotain ekologista. ♥

LATURIN IRROTTAMINEN PISTORASIASTA

Mulla on tapana ollut helposti unohtaa puhelimen tai minkä tahansa laitteen laturi pistorasiaan, kun otan laitteen pois latauksesta. Monesti puhutaan, että laturin jättäminen siihen tyhjäkäyttöön ei kuluta sähköä, kun taas joskus kuulee, että se syö sähköä jatkuvasti. Mä pyrin aina irrottamaan sen seinästä, koska ei siitä ainakaan haittaa ole ja se jos mikä on pieni ekoteko. Vattenfallin sivuilla sanotaan asiasta näin:

Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Toki turhaahan tämäkin on ja ilmeisesti sen vuoksi ainakin joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehotetaan irroittamaan laturi seinästä latauksen loputtua. Kännykkään voi jopa tulla teksti "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos kerrotaan tämä "tuhlaus" vaikka kolmella miljoonalla (kyllä Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistotulpan irroittaminen seinästä on! 

 SILIKONINEN LEIVONTA-ALUSTA LEIVINPAPERINA

Meillä leivotaan kotona paljon, uunissa tehdään paljon ruokaa, ja siks leivinpaperia kuluu aikalailla. Nyt kesäkuussa kävi sitten kerran niin, että jotain olin jo alottanut leipomaan, kunnes huomasin että leivinpaperi on loppu. En jaksanut kauppaankaan lähteä, mietin vaihtoehtoisia ratkaisuja uunifoliosta tai laakean uunivuoan voitelemisesta... Kunnes muistin, että onhan mulla silikoninen leivonta-alusta. Kestäähän ne silikoniset kakkuvuoat sun muutkin uunia, joten miksei sekin? Tarkistin alustan reunasta, että se kestää 230°C lämpötilaa.

Silloin päätin, ettei me enää edes osteta leivinpaperia. Sen sijaan ollaan käytetty tota silikonista leivonta-alustaa, ja toimii hyvin! Tässä vaiheessa voi tietysti miettiä, onko muovin käyttäminen ekologista, mutta kyseinen leivonta-alusta on vuosia vanha ja tähänkin asti hyvin palvellut. Se tulee todennäkösesti kestämään vielä vuosia ja sitä voi käyttää myös muuhun leivontaan. Samassa ajassa kulutettais luultavammin kymmeniä ellei jopa sata leivinpaperirullaa, jotka kaikki päätyis roskikseen.

(kuvan ottaminen oli hyvä syy leipoa mustikkapiirakka)

 KASVISRUOKA

Joulukuussa 2017 mä huomasin, etten enää syö lihaa. En ollut viikkoihin ostanut mitään lihaperäistä, en enää edes kanaa, jota kuitenkin söin senkin jälkeen kun punainen liha jäi. Menin äitille käymään ja ruokana oli jauhelihakastiketta. En halunnut syödä sitä, koska ajatus siitä tuntui vastenmieliseltä ja lihan maku kuvotti mielikuvanakin. Siitä se oikeastaan lähti, kun tajusin, että kasvisruoka on niin paljon parempaa.

Mä oon aina ollut äärimmäisen nirso, ja edelleen on hyvin monia tavallisiakin ruoka-aineita, joita en vaan voi sietää. Kasvisruokaa syödessä ja uusia reseptejä metsästäessä ja kokeillessa, oon löytänyt itestäni ihan uudenlaisen ruokailijan! Me ollaan poikaystävän kanssa kokkailtu pinaattivohveleita (klik), pinaattista Mifu-kiusausta (klik), porkkana-kikhernekeittoa, sekä kaikkia tavallisia kotiruokia, joissa jauheliha/kana on korvattu nyhtökauralla, härkiksellä tai soijarouheella. Esimerkiks makaronilaatikon voi tehdä niin helposti soijarouheella, lasagnen myös. Nyhtökaurasta ollaan tehty hampurilaisiin pihvejä ja nyhtökaurapizzaa. Härkistä ollaan käytetty wokissa ja laatikkoruuissa myös. Maitotuotteita kuluu myös vähemmän, kun syödään kaura- tai soijajogurtteja ja käytetään maidon sijasta riisi- tai kauramaitoa.

Kasvissyöjäksi tai vegaaniksi ei tarvitse heittäytyä kertaiskusta. Lihan syöminen ei ole ympäristön kannalta hyväksi, koska ruoaksi päätyvien eläinten tehotuotanto kuluttaa uskomattomat määrät vettä, energiaa ja siitä syntyy hurjat määrät kasvihuonepäästöjä. Koko maailman liikenne yhteensäkään ei aiheuta yhtä paljon päästöjä, kuin eläinten kasvattaminen ruuaksi. Puoli kiloa naudanlihaa taas kuluttaa yhtä paljon vettä, kuin päivittäinen suihkussa käynti puolen vuoden ajalta. (lähde) 
Kasvisruoka edes kerran viikossa on jo ekoteko, ja sitä paitsi se on hyvää! Kiinnostaisko teitä, että jakaisin mun lemppari kasviruokareseptejä tänne joskus?

KESTOKASSIT KAUPPAKASSINA 

Siitä lähtien, kun muutin pois kotoa neljä vuotta sitten, päätin että välttelen muovipussien ostamista jokaisella kauppareissulla. Lapsuuden kodissa jokaiselta kauppareissulta lähti mukaan muovikassi jos toinenkin, kotona olevista kestokasseista huolimatta. Kun kävin ensimmäisen kerran ruokakaupassa yksinasuessani, ostin kaksi Muumi-kuvioista hieman Ikea-kassia pienempää kestokassia. Otin ne aina mukaan kauppaan ja muovikasseja oon ostanut vain hätätapauksissa, kuten yllättävillä kauppareissulla tai jos ostokset ei mahdukkaan kestokasseihin.

Nyt kestokasseja on ilmestynyt muutama lisää, koska taloudessa on toinenkin syöjä. Käydään poikaystävän kanssa yleensä sunnuntaisin isossa ruokakaupassa ostamassa koko viikon ostokset suunnitelman mukaan kerralla, joten ihan kahteen kassiin ostokset ei mahdu. Välillä on silti ollut pakko ostaa muovikassi, ja se tekee jotenkin ihan käsittämättömän pahaa ostaa muovipussi? Myös vaatekaupoissa otan ostokset omaan kangaskassiin ja musta on hyvä, kun muovikassit on alkaneet maksaa myös vaatekaupoissa, jolloin ihmiset ehkä herkemmin ottais sen oman kangaskassin mukaan. Kestokassi maksaa pari euroa, mutta se kestää. Meidän kestokassit on maksaneet ittensä jo takasin, jos miettii kuinka monen 0,20€ muovikassillisen verran niissä on kannettu ostoksia kotiin. Lisäks ne on niin kivan näköisiä ja niitä voi käyttää paljon muuhunkin!

Monesti oon kuullut (jopa äitini suusta), että mihin ihmiset sitten laittaa roskat, jos ei ole kauppamuovipusseja? Meillä on käytössä rullassa ostettavia muovipusseja, mutta tavoitteena on siirtyä muovipussittomuuteen siinäkin, jolloin kannettais vaan koko roska-astia ulos, kipattais sisältö roskikseen ja tuotais se takasin sisälle. En tiedä vaan kuinka sallittua on kipata kaikki jogurttipurkit ja muu pikkuroska irrallaan taloyhtiön isoon roska-astiaan? Mutta toisaalta, kyllä kartongit, lasipurkit, metallit ja keräyspaperitkin viskataan sinne ilman muovipussikääröä ympärillä.

 SUIHKUKELLO

Itse kello tuskin on kovin ekologinen tilattuna ebayn kautta eurolla Kiinasta, mutta kellon käyttö toivottavasti säästää luontoa sitten senkin edestä. Mulla on suihkun vieressä seinällä silikonisella imukupilla varustettu pieni kello. Moni vieras ihmettelee meiän vessassa käydessä, että mikä siellä tikittää. Seuraava ihmetys on yleensä, miks meiän suihkussa on edes kello. Kuka tarvitsee suihkussakin kelloa?

Vastaus on, että mun mielestä jokainen joka viipyy mielellään suihkussa yli 4 minuuttia. Suihkussa on ihanaa rentoutua lämpimän veden alla, etenkin talvella, väsyneenä, aamulla, työpäivän tai lenkin jälkeen, surullisena, kipeänä, päänsärkyisenä, illalla ennen nukkumaanmenoa... Eli usein. Veikkaan, että etenkin tänä kesänä lähes jokainen käy päivittäin suihkussa. Oon kuullut kavereilta, että osa käy jopa neljä kertaa päivässä suihkussa, koska on niin kuuma. Mä harrastin aiemmin jopa 20 minuutin suihkuja, koska ajantaju katoaa ja ei tee mieli tulla veden alta pois. Kun pari vuotta sitten seinälle tuli kello, yritin alkaa panostamaan siihen, ettei enää yli 10min suihkuja.

Tällä hetkellä mun suihku kestää 5-7min, kun se sisältää shampoon, hoitoaineen ja saippuan. Jos en pese hiuksia, se kestää 2min. Veden kulutus on helposti niin hurjaa ja niin turhaa. Mullakin olis tässä vielä parannettavan varaa, koska esim. saippuoinnin ajaksi en sammuta hanaa vaan se on päällä. Hampaita pestessä kyllä suljen hanan siks aikaa kun harjaan. Mutta kellon näkeminen jouduttaa mun suihkuhetkiä huimasti. Se säästää vettä ja energiaa. Lisäks kello on ollut erityisen hyödyllinen kiireisinä aamuina, kun herää vähän liian myöhään ja suihkuun olis ihanempaa jäädä kuin kiiruhtaa töihin... Se muistuttaa siitä, että aika ei pysähdy suihkussakaan. Veden säästäminen on jo aika suuri ekoteko, koska minuutissa suihkusta valuu viemäriin keskimäärin 12 litraa vettä. 10 minuutin suihku hulauttaa jo 120 litraa vettä Kankkusen kaivoon, se on aika iso määrä.

KIRPPUTORIT JA KIERRÄTTÄMINEN 

Oon aina rakastanut käydä kirppareilla. Sieltä löytää joskus niin kivoja ja erilaisia juttuja, ja ainakin ne on halvempia kuin kaupassa, joskus jopa ihan käyttämättöminä, mutta silti kierrätettyinä. Uskallan heittää arvion tekemättä tarkempaa tutkimusta asiasta, että yli puolet mun vaatekaapin sisällöstä on ostettu kirpparilta käytettynä. Sukkia ja alusvaatteita en tähän nyt laske, mutta suurin osa mun mekoista, paidoista, housuista ja hameista on ostettu kirpparilta. Kuvassa olevan kukkamekon ostin alkukesästä peräkonttikirppikseltä 5€:lla. Se on kuin uusi ja vieläpä tosi ihana!

Sen lisäksi että ostan vaatteita kirppareilta, niin myyn myös ite säännöllisesti vanhoja ja turhia pois. Tuntuisi kamalalta ajatukselta heittää niitä täysin käyttökelpoisia vaatteita roskiinkaan. Kaikista kuluneimmat vien kuitenkin johonkin keräyspisteeseen, jossa ne toivottavasti päätyy ainakin jonkin sortin kierrätykseen kaatopaikan sijaan. Vaatejätettä on maailman kaatopaikat jo ihan riittävän pullollaan.

Vaikka ostan vaatteita käytettynä, ostan myös uusia vaatteita kaupoista. Oli uusi tai käytetty vaate, sen elinikää pidentää huomattavasti vaatteesta hyvin huolehtiminen. Pesuohjeen lukeminen auttaa jo suuresti, kun tietää minkä lämpötilan vaate kestää pesuvedessä tai saako huuhteluainetta tai linkousta edes käyttää. Onko vaate pestävä nurinpäin, pesupussissa vai käsin? Saako sen kuivattaa kuivausrummussa, narulla vai onko se kuivatettava vaakatasossa? Perus H&M-paitakin kestää vuosia, jos sitä ei tuhoa 60 asteen pesussa liotettuna liian suureen määrään pesuainetta, jonka jälkeen se pyöräytetään kuivaksi kuivausrummussa. Lopputuloksena on aivan varmasti nukkainen ja kutistunut rätti, joka lentää nopeasti roskiin.

KIRJASTOSSA ON MUUTAKIN KUIN KIRJOJA

Kirjasto mielletään sananmukaisesti helposti rakennukseksi, joka on täynnä tylsiä ja pölyttyneitä kirjoja, jonne raahaudutaan silloin, kun on pakko lukea koulua varten joku kirja. Mä oon ite käynyt tosi paljon kirjastossa lapsena, nuorena ja aikuisenakin. Silti pikkupaikkakunnalta Lahteen muuttaneena hämmästyin kirjaston tarjonnan monipuolisuudesta.

Kirjastossa voi tulostaa, kopioida ja skannata, Lahdessa on jopa 3D-tulostin, jolloin ei tarvitse ostaa välttämättä kotiin omaa tulostinta ja mustekasetteja. Kirjastossa saa käyttää ilmaista langatonta nettiä, jonka lisäksi siellä on myös tietokoneita käytettävissä. On olemassa varattavia musiikkihuoneita, joissa on pianoja ja musiikkiharrastuksenkin voi alottaa helposti. Myös soittimia saa lainaksi! On myös äänitysstudio ja mahdollisuus tehdä vanhoista VHS:istä digitaalisia. Pelihuoneessa voi pelata PS4:sta tai Xboxia ja laulaa vaikka Singstaria. On ryhmätyötiloja, elokuvahuone, näyttelytiloja... Kirjastosta voi lainata myös liikuntavälineitä ja lautapelejä kotiin. Kirjastoissa on usein erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka harvoin maksavat mitään.

Miksi kirjasto sitten on ekoteko? Kirjojen lukeminen ei kuluta energiaa, kirja ei käynnisty sähköllä, mutta toki lukulamppua saatat pimeällä tarvita. Jos et esimerkiksi tarvitse viikottain tulostinta, on järkevämpää tulostaa harvat tulosteet kirjastossa, kuin hankkia oma mööbeli nurkkaan pölyttymään ja kuivattamaan kalliit ja myrkylliset musteet käyttämättömyyttään. Kirjaston kautta voi tosiaan lainata vaikka mitä, esimerkiksi ukulelen tai kahvakuulan. Musta kirjastossa on kiva ihan vaan käydäkin, mutta yleensä mukaan tarttuu muutama kirjakin. Kirjakauppaan verrattuna etuna on se, ettei haittaa vaikka kirja olisikin huono, koska sen voi palauttaa ilmaiseksi.

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ 

Näiden ekotekojen lisäksi toki lajittelen roskat, sammutan turhat valot, en heitä ruokaa roskiin turhaan enkä omista edes ajokorttia vaan pyöräilen tai busseilen minne olenkaan menossa. Ekoteot on suuri juttu luonnolle, mutta pieni muutos sun arkeen!

Lisää pieniä ekotekoja voi käydä lukemassa muiden tiimiläisten blogeista:

Jenny // Heli // Anniina // Krista